Retki Perhospuistoon ja Sisilian sadekulttuuria

Sunnuntaiksi oli suunniteltu retki Etnan rinteellà sijaitsevaan Perhospuistoon. Ilma Sisiliassa EI suosinut, blogipàivityksistà pààtellen Suomessa oli huomattavasti paremmat sààt :D

Sade oli tiedossa jo edellisenä iltana joten reissuun varauduttiin huolella. Meidän lisäksemme paikalle kurvasi pari bussilastillista ihmisiä ja muutama yksityisauto, kaikki lapsiperheitä. YHDELLÄKÄÄN ei ollut sadevarusteita. Täällä ei kertakaikkiaan harrasteta sadevarusteita, kuten jo aiemmassa säähän liittyvässä postauksessani kirjoittelin. Sateella ei olla ulkona, tai jos joudutaankin pakolla siirtymään jaloin paikasta A paikkaan B, niin juostaan kuin hengen hädässä ja hypitään korkkareilla lätäköiden reunoilla pidellen kaksin käsin sateenvarjoa. Millä raajalla lapsia tai vaikka kasseja pidellään, minulle ei ole vielä selvinnyt. Milo on luokkansa 24:n oppilaan joukossa ainoa joka omistaa kumisaapaat. Kurahousiille ei ole edes vastaavaa italialankielistä sanaa, eihän niitä ole olemassa :D  Sadetakkeja on saatavilla kahta väriä, kirkkaankeltaista ja tummansinistä, ja niitä myydään miehille työvaatetukuissa. Niitä käyttävät kalastajat ja työmiehet harvemmiten, vain pakkotilanteessa. Siksi sade onkin ihan hyvä syy olla esim menemättä töihin tai viemättä lapsia kouluun. Tapaamisiinkaan ei mennä jos sataa. Ja täällä sataa talvikuukausina  usein ja paljon. Kesä-, heinä-, ja elokuussa ei sada ikinä, touko- ja syyskuussa todella harvoin.

 Minulla on jo tässä postauksessa kehumani ihana Haltin sadetakki joka ei tässä kuvassa kylläkään esiinny edukseen :D

Tästä kuvasta päätelleen
 olemme koko alueen ainoat vierilijat..
 Todellisuudessa satakunta henkeä luimisteli
samalla hetkellä katoksen alla ihmetellen "turistien" touhuja.

Perhospuisto oli vierailun arvoinen paikka,
tässä yksi puiston asukkaista.
Alla on minun käteni.

Minä ja Milo ihailemme suurta keltamustaa perhosta.

Tämä katonrajassa lepäävä perhonen oli aivan valtava,
 koosta ei ikävä kyllä saa mitään käsitystä
kun kuvaan ei saanut tungettua sormea
 tai muuta "mittakaavaa". Siipiväli oli arviolta 30cm.

Herkkä aivan läpinäkyvä perhonen juottopaikalla.

Älkää kysykö mikä hyönteinen tämä on, iso oli ja vaikuttava!

Hui !

"Kuivunut lehti" istuu miehen sormella

Ulkona oli nätti lampi ja lumpeet

Isossa leikkipuistossa ainoat leikkijät
 olivat Milo ja Matilda,
 ja tietty molempien piti päästä
juuri samalla hetkellä ohjaamaan samaa laivaa,
kuinkas muuten! Milo siis  jonottaa.

Alunperin oli tarkoitus viettää Piknic siellä puiston alueella, mutta sää nyt oli se mikä oli niin siirryimme sulavasti lähimmän kauppakeskuksen tiloihin Burgerkingiin. Märät farkut ja mutaiset sadetakit ja saappaat vaihdettiin lennossa parkkihallissa ja olimme taas edustuskelpoisia. Kerrankin kaikki tarvittava oli mukana ja vaihto sujui kuin leikkiä vaan. Pääsin H&M:ään kesävaateostoksille ja ihanuuksia kertyi iso kassillinen!

Matilda

Dinofanin päivän huipennus

Puistoon palaamme toisenkin kerran ulkoilun merkeissä, alueella olisi ollut ainakin Puukierros ja Tuoksuvien kasvien kierros jotka jäivät nyt väliin.