maanantai 23. toukokuuta 2011

Retki Perhospuistoon ja Sisilian sadekulttuuria

Sunnuntaiksi oli suunniteltu retki Etnan rinteellà sijaitsevaan Perhospuistoon. Ilma Sisiliassa EI suosinut, blogipàivityksistà pààtellen Suomessa oli huomattavasti paremmat sààt :D

Sade oli tiedossa jo edellisenä iltana joten reissuun varauduttiin huolella. Meidän lisäksemme paikalle kurvasi pari bussilastillista ihmisiä ja muutama yksityisauto, kaikki lapsiperheitä. YHDELLÄKÄÄN ei ollut sadevarusteita. Täällä ei kertakaikkiaan harrasteta sadevarusteita, kuten jo aiemmassa säähän liittyvässä postauksessani kirjoittelin. Sateella ei olla ulkona, tai jos joudutaankin pakolla siirtymään jaloin paikasta A paikkaan B, niin juostaan kuin hengen hädässä ja hypitään korkkareilla lätäköiden reunoilla pidellen kaksin käsin sateenvarjoa. Millä raajalla lapsia tai vaikka kasseja pidellään, minulle ei ole vielä selvinnyt. Milo on luokkansa 24:n oppilaan joukossa ainoa joka omistaa kumisaapaat. Kurahousiille ei ole edes vastaavaa italialankielistä sanaa, eihän niitä ole olemassa :D  Sadetakkeja on saatavilla kahta väriä, kirkkaankeltaista ja tummansinistä, ja niitä myydään miehille työvaatetukuissa. Niitä käyttävät kalastajat ja työmiehet harvemmiten, vain pakkotilanteessa. Siksi sade onkin ihan hyvä syy olla esim menemättä töihin tai viemättä lapsia kouluun. Tapaamisiinkaan ei mennä jos sataa. Ja täällä sataa talvikuukausina  usein ja paljon. Kesä-, heinä-, ja elokuussa ei sada ikinä, touko- ja syyskuussa todella harvoin.

 Minulla on jo tässä postauksessa kehumani ihana Haltin sadetakki joka ei tässä kuvassa kylläkään esiinny edukseen :D


Tästä kuvasta päätelleen
 olemme koko alueen ainoat vierilijat..
 Todellisuudessa satakunta henkeä luimisteli
samalla hetkellä katoksen alla ihmetellen "turistien" touhuja.


Perhospuisto oli vierailun arvoinen paikka,
tässä yksi puiston asukkaista.
Alla on minun käteni.

Minä ja Milo ihailemme suurta keltamustaa perhosta.


Tämä katonrajassa lepäävä perhonen oli aivan valtava,
 koosta ei ikävä kyllä saa mitään käsitystä
kun kuvaan ei saanut tungettua sormea
 tai muuta "mittakaavaa". Siipiväli oli arviolta 30cm.

Herkkä aivan läpinäkyvä perhonen juottopaikalla.


Älkää kysykö mikä hyönteinen tämä on, iso oli ja vaikuttava!

Hui !
"Kuivunut lehti" istuu miehen sormella


Ulkona oli nätti lampi ja lumpeet
Isossa leikkipuistossa ainoat leikkijät
 olivat Milo ja Matilda,
 ja tietty molempien piti päästä
juuri samalla hetkellä ohjaamaan samaa laivaa,
kuinkas muuten! Milo siis  jonottaa.





Alunperin oli tarkoitus viettää Piknic siellä puiston alueella, mutta sää nyt oli se mikä oli niin siirryimme sulavasti lähimmän kauppakeskuksen tiloihin Burgerkingiin. Märät farkut ja mutaiset sadetakit ja saappaat vaihdettiin lennossa parkkihallissa ja olimme taas edustuskelpoisia. Kerrankin kaikki tarvittava oli mukana ja vaihto sujui kuin leikkiä vaan. Pääsin H&M:ään kesävaateostoksille ja ihanuuksia kertyi iso kassillinen!
Matilda

Dinofanin päivän huipennus
Puistoon palaamme toisenkin kerran ulkoilun merkeissä, alueella olisi ollut ainakin Puukierros ja Tuoksuvien kasvien kierros jotka jäivät nyt väliin.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Huutiksessa paketti tytòlle ja "uimahousukauppa" pojalle

Huutiksesta lòytyy hempeà ja romanttinen paketti kesàvaatetta tytòlle, koot 86-92cm.  Kaikki vaatteet ovat Mayoralin ja erittàin siistissà kunnossa.

Kaikki Mayoral
 Pojalle sen sijaan valikoima uimahousuja, on pidetty kerran-pari joten ovat aivan uudenveroisessa kunnossa. Nàmàkin ovat sopivia koossa 86 - 92 cm. Nàmà ovat osta-heti-hinnoilla joten kày nappamassa nopsaan teille sopivat :)
Mayoral, Frigerio, Mayoral,
Mayoral, Mayoral,
Dudu, Cups, Mayoral

Italian luonto ja sààt hullun suomalaisen silmin

En yritàkààn tàssà postauksessa kuvata koko Italian luontoa, aivan mahdoton tehtàvà nimittàin. Kerron otoksia siità mità minà olen nàhnyt viimeisen 12 vuoden aikana, eli Sisilian luonto, sen ilmenemismuodot  ja sisilialaisten suhtautuminen siihen. Jo Sisiliaankin mahtuu vaikka mità, on merenrataa,  làhes aavikkoa ja tulivuorta. Parhaimmillaa upeaa viidakkomaista vihreàà vehreyttà ja pahimmillaan kuumaa ja piikkistà autiutta.

Alkuvuosina kiinnitti huomiota ihmisten suhtautuminen ympàròivààn luontoon, asia jota en enààn pane merkille ihmisten kommenteista mutta on jàànyt kuitenkin takaraivoon mielikuvana; luontoon suhtaudutaan kuin johonkin pelottavaan ja negatiiviseen voimaan, jota pitàà sietàà mutta, jos mahdollista, on parempi kesyttàà ja hallita. Melkein kaikkiin luonnon ja sààn aiheuttamiin ilmiòihin liittyy jokin "vakiovalitus" tyyliin; kuuma ilma-> si muore =siihen kuolee
viileà ilma-> c'è veleno fuori= ulkona on myrkkyà
pilvistà-> che brutta giornata=miten ruma pàivà
satelee-> che tempaccio =hirveà ilma

Ympàristòòn suhtaudutaan kuin se olisi koko ajan jollakin tavalla uhkana ihmisen hyvinvoinnille. Lasten ei yleensà anneta lainkaan leikkià luonnonhelmassa, koska kaikki on niin kauhean likaista, siinà tulee vaatteetkin ihan tahraisiksi ja mullastahan saa tauteja. Ei tarvittu Dudesoneja pilaamaan suomalaisten mainetta, olinhan tààllà jo minà, hullu nainen joka antaa lasten pomppia kumppareissaan kuralàtàkòissà eikà edes vie vekaroita desinfioimaan suuta jos ovat kokeilleet miltà kàpy maistuu ;)
Puistoissa ei ole puita eikà istutuksia, vaan asfalttia.  Muutenhan tulee punkkeja. Meille on jo monta kertaa ehdotettu ettà pistàisimme pihan kokonaan sementtià, sehàn olisi niin siisti ja helppohoitoinen.
En oikeasti ymmàrrà mikà tuossa luonnossa niin kovasti pelottaa, tààllà ei ole sen enempàà myrkyllisisà elàimià tai kasveja kuin Suomessakaan.

Niin siità luonnosta piti kirjoittaa :) Merenrannat ovat meillàpàin suurimmaksi osaksi hyvin vaikeakulkuista valkeaa kalliota, vanhaa merenpohjaa. Vesi on uskomattoman kirkasta,  nàkee pohjaan monen metrin syvyyteen. Sàànnòllisin vàliajoin aivan rannikon tuntumassa nàhdààn isoja haita, mieheni on kalastusreissuillaan nàhnyt monesti delfiinejà jotka hyppivàt veneiden edellà tai merikilpikonnia uiskentelemassa rauhassa pinnan tuntumassa.
Metsià ei ole lainkaan paitsi erityisaluieilla kuten Etnan rinteillà. Kasvillisuus on enimmàkseen pensaita ja matalaa kasvillisuutta, kevàt on upeaa, kukkaloisto huumaavaa. Kaktuksia kasvaa joka puolella ja  loppukesàstà niiden hedelmià voi syòdà (àlà kuitenkaan kokeile noukkimista paljain kàsin!)

Yksi mieleenpainuvimmista reissuista luontoa koskien on ollut retki Alcantaran solaan. Siellà jàhmettynyt laava on saanut aikaa vaikuttavia  muodostelmia.



Etnan tulivuorella pààsee vielà hurjempiin tunnelmiin, voi kuvitella olevansa kuun pinnalla.


Pantalican joen syvissà notkelmissa Siracusan suunnalla oli paratiisimainen  tunnelma ja aivan eri elàimistò ja kasvisto kuin ylhààllà ympàròivàllà kallioalueella.



Sisilian luonto on ehdottomasti parhaimmillaan kevààllà, silloin kaikki on vihreàà ja  kasvaa kohisten. Jo kesàkuussa alkaa vaivata kuivuus ja kuumuus, elokuussa karrelle palanut on paras sana kuvaamaan luonnon tilaa. Vàripaletti siirtyy vihreistà oransseihin ja poltettuihin keltaisiin. Syyyskuussa alkavat taas sateet monen kuukauden tauon jàlkeen, ja kuivat siemenet saavat  elonkipinàn ja luonto heràà uudelleen. Talvella luonto  keràà voimià sateista ja viileydestà kevààn riemukasta purskahdusta odotellessa.

Jokamiehenoikeutta ei Sisiliassa tunneta, joten ulkoilua voi harrastaa vain sille vartavasten tarkoitetuilla alueilla.

Ja viimeiseksi vielà varoituksen sana;  jos olette sopimassa treffejà ja italialainen ystàvàsi sanoo sinulle; "Làhdetààn kàvelylle" se ei suinkaan meinaa sità ettà laitetaan verkkarit ja lenkkarit ja painutaan luontoon, vaan sità ettà pistetààn korkkarit ja fiineimmàt mekot ja kipsutellaan pààkatua pitkin muiden ihailtavana ;)

tiistai 3. toukokuuta 2011

Saa vetää välistä, menossa Huutikseen pojalle 2v

Nämä ovat kaikki jääneet juuri nafteiksi eli lähtevät huutikseen, jos joku tahtoo niin saa ostaa tästä välistä.

Kokomerkintänä on suurimmassa osassa 2v eli 92cm ja joka tapauksessa vaatteen oikea koko on tämä vaikka lapussa on joissakin muu merkintä. Vaatteet ovat kàytettyjà eli voi olla pesunukkaa tai haalistumista, mutta ei vikoja eikà tahroja. Jos tarvitset mittoja, kysellä saa :)

1)Takki Mayoral 12€,  kuin uusi

Hupun saa irti, vuoritettu kokonaan.

2)Setti Mayoral -Cherokee, housut vuoritet yht 9e



3) Setti mayoral-mayoral yht 9e



4) Setti Mayoral-mayoral housut vuoritetut yht 9e



5) setti Mayoral-mayoral , housut vuoritetut yht 9e



6) Setti Mayoral -mayoral yht 9e



7) Puuvillainen neuletakki Mayoral 6€

8) Mayoral paitapusero uusi ja upea, laput kiinni 15e
Postimaksu on 9e maksimissaan ja sillà saa vaikka kaikki :) Maksan itse erotuksen. Annan mittoja jos jotakuta kiinnostaa :)

Kahdeksan totuutta

Sain Syysunelmalta tunnustuksen, kiitos!


Tunnustukseen saajan on kerrottava itsestään kahdeksan totuutta, koitan keksiä tähän jotain mitä ette vielä minusta tiedä.

1) En ole herkkä enkä itke usein, mutta liikutun hyvin helposti kyyneliin.
2) Paras kausi elämässäni alkoin kolmenkympin iässä, ja aina vaan mennään parempaan päin!
3) Jouduimme odottamaan lapsiamme useamman vuoden enkä koskaan tule unohtamaan sitä tuskaa jonka lapsettomuus voi ihmisessä aiheuttaa.
4) Jatkona edelliseen; lasten saaminen on ollut ehdottomasti mahtavin asia koko elämässäni.
5) Minulla on kovat vaatimukseni itseäni kohtaan, mutta tämä koskee ennemminkin persoonaani ja esimerkiksi rooliani äitinä kuin menestymistä työelämässä.
6) Olen parhaimmillani jämäkkä, järkevä järjestäjä ja organisaattori, pahimmillani kaavoihini kangistunut päällepäsmäri.
7) Olen ollut töissä ruokakaupassa, vaatekaupassa, vaatetukussa, hotellissa, korukaupassa, kultaliikkeessä, kultatukussa, pizzeriassa, ravintolassa, rappusiivoojana, yökerhossa, taidegalleriassa, sairaalassa, kosmetiikkaliikkeessä, kosmetiikkatukussa ja lakitoimiston sihteerinä. Jotain varmasti listasta unohtuikin.
8)  Viihdyn hyvin nykyisenä itsenäni ja omassa elämässäni.

Laitan kiertoon saman tunnnustuksen seuraaville ei kovin suurille mutta sitäkin ihanammille blogeille, käykää tutustumassa:


Minulla on vielä postaamatta edellinen saamani tunnustus, mutta kun siihen pitää etsiä valokuvat ja joudun aina harhateille :D



Tässä vielä esimerkki kohdasta 1) eli video josta liikutuin :)

maanantai 2. toukokuuta 2011

Sisilian suomalaisin koti?

Viimeksi kodista postatessani esittelin teille alakertaa joka on tyypilliseen sisilialaiseen tyyliin sisustettu, alakertaamme pààset kurkkaamaan tàstà .
Nyt pààsette katsomaan ylàkertaan, tunnelma vaihtuu aika tavalla... Mieheni sanoo ettà ylàkertaan mennessà kaikilla pitàà olla passit mukana koska siellà on Suomi :)

Nàkymà portailta ylòspàin. Mies on taitava rakennushommissa joten hàn rakensi portaat ja kaiteet.




Alla nàkymà portaiden ylàpààstà makuuhuoneisiin pàin.
Katossa roikkuuu upea tanskalainen varjostin joka maksoi vuonna 2005 Prismassa  peràti  1,90€. Meillà onkin niità vielà muutama kappale jemmassa kun àiti làhetti vielà varavarjostimia. :)
Oikealla on lastenhuone, sitten vessa ja peràllà vanhempien makuuhuone.


 Myòs ruottalaishepat on kelpuutettu skandinaavikotiin. Kaksi àidiltàni ja yksi hààmatkalta.
 Kàytàvààn oli muodostunut alakerran savuhormin takia kummallinen tila, johon kuin ihmeen kaupalla sopivat aivan tàydellisesti Ikean kolme erilaista kaappia, yksi syvà ja kaksi litteàmpàà mallia, ja sàhkòtaulukin (siinà heppojen takana) saatiin jààmààn nàkyville niikuin laki mààràà. Keskimmàisessà kaapissa on peili josta nàkyy osa makuuhuonetta.
 Ja mitàs siellà keskikaapissa pidetàànkààn? Mamman laukkuja! Luksusta, laukuille oma kaappi! Ei varmaan olis onnistunut jollei Ikea fiksusti olisi laittanut nuo laukkukoukut valmiiksi kaappiin. Mies kyllà ehdotteli ettà jatkojohdoillekin olisi ihan kiva tàmà mòòpeli :D :D
Suomiviiri on tuliainen siskoltani.


Pikainen kurkistus lastenhuoneeseen mutta siità ei sitten sen enempàà kun kalutkin on toistaiseksi kierràtettyjà.  Lisàksi tuolla huoneessa  nàyttàà ràjàhtàneen pommi. Ylàkerrassahan ei toistaiseksi vielà nuku kukaan, lapset leikkivàt aina vàlillà kun minà siistin ja jàrjestàn paikkoja.

Kylpyhuone, oikealla suihkutila ja seinàmà jonka takana on piilossa wc-istuin. Minà sain valita laatat, ne ovat ihanat vaikkakin laatoittaja meinasi tulla hulluksi tàmàn mosaiikin kanssa... Kàsienpesuun Bliwin Timotei-saippuaa.

 Makuuhuoneen kalustus tuotti vàhàn ongelmia... Ei mallin suhteen, vaan vàrin. Olin valinnut jo vuosia sitten Malm- sarjan joka miellytti sekà silmàààni ettà budjettia. Vaatekaappia tulisi peràti 3,5 metrià 2,5 metrià korkeana.
Olin ajatellut ottaa kaikki huonekalut valkoisina, mutta mità selvisikààn kun maaliskuussa vihdoin avasivat Sisilian ensimmàisen Ikean? Sànkyà ei saanutkaan Italiassa valkeana! Kaappeja taas ei ollut sàngyn sàvyssà. Lipastoa sentààn lòytyi  molemmissa vàreissà mutta miten saada yhdisteltyà hyvà kokonaisuus puoliksi valkoisilla ja puoliksi puunvàrisillà huonekaluilla? Kokeilin liikkeessà; jos ostan 3 lipastoa, kaksi puista ja yhden valkoisen, voin vaihtaa laatikot ja saada siità aikaa huonekalun joka "yhdistàà"  kaapiston ja sàngyn toisiiinsa.

Lukulamppu oli ehdoton ja sàngyn viereen sain katkaijan myòs muulle huoneen valaistukselle. Yòpòytinà toimivat sàngyn pààty ja pààdyn sisààn tyònnettàvàt hyllykòt. Kiva kun saa halutessaan romppeet sukkelasti piiloon. Taulu odottaaa ripustamista.

 Tàssà nàkymà ikkunalta ovelle pàin, koko sivuseinàà peittàà Pax-kaapisto.
Sàngyltà nàkee peilin kautta kàytàvàlle.
Uudet ihanat kevàànvihreàt lakanat  ja "ruohomatot" .Villapeite on lahja kummitàdiltà Hollannista.
Portaista vasemmalle aukeaa olohuone-keittiònurkkaus. Pikkupòydàllà partioivat veljeltà joululahjaksi saadut Muumipappa ja Muumimamma.  
 Keittiònurkassa on pieni jààkaappi, mikro ja pieni pesuallas. Ylàkerrassa ei ole tarkoitus syòdà eikà kokata, aamiainen voisi onnistua.  Lattianrajassa on oman mielikuvitukseni mukaan lumimaisema jossa sinnittelee muutama talventòrròttàjà.
Seiniin valitsemani vaaleanharmaa vàri on aiheuttanut tàkàlàisissà sukulaisissa ihmettyneità rektioita; Harmaata? Niin ette mitààn varià halunnut siis laittaa?

Tunnistaako joku tiskiràttini? Vinkki; olen saanut sen ruotsissa asuvalta tàdiltàni :)
Sakset Fiskars ja tiskiharja Jonna :D
 Vuodesohvat lòytyivàt ihan vahingossa paikallisen huonekalukaupan valkoimista. Sohvalla rakkailta ystàviltàni Aulilta ja Suvilta hààlahjaksi saamamme Pentikin sydànhuopa.

Tàmà hyllykkà on tàynnà aarteita, alkaen omista leluistani 70-luvulta ja pààtyen pitkààn havittelemaani Typhoonin leipàlaatikkoon.

 Sohvan alta pilkottaa musta kààryle, viime kesànà àidiltàni saama upea 70-luvun ryijy. Ripustan sen kunniapaikalle portaiden ylàpààhàn vasta kun saan terassinoveen ostettua pimentàvàn verhon ettei aurinko porota ryijyà pilalle.

Tuohon sohvalle sopisivat tàydellisesti Paapiin tàllaiset tàllaiset tyynyt. Ikkunoissa on vàliaikaisviritykset, suunnitelmissa on rullaverhot.  



Tàssà Suomalaiskirjastoni :) Unikkomatto on toivelahja anopilta.


 Nàkymà aarrehyllykòltà portaiden suuntaan.
 Portaita laskeutuessa katse kiinnityy aina nàihin àidiltàni saatuhin keramiikkahahmoihin; poro ja kolme pupua.

Ylàkertaprojekti on ollut meillà meneillààn jo vuosikaudet, halusin siità "juuri eikà melkein" ja mieluummin odotin vielà vuoden kuin ostin vaikkapa tuolit jotka eivàt olleet sità mità hain. Ylàkerrassa olen saanut vapaat kàdet totetuttaa sisutuksen juuri sellaisena kuin olen sen halunnut, miehellà ei ole ollut tàssà mitààn sanottavaa :D vain rakennus ja totetutus on jàànyt hànen harteilleeen.

Kun olen ylàkerrassa  tunnen oloni ihmeellisen seesteiseksi, siellà minun on helppo rauhoittua... Minne tahansa katseeni kàykin niin nàen asioita jotka tuovat mieleeni rakkaita ihmisià.