Itse olin luullut olevani ihan yksinkertaisesti luonnevikainen.
Olen jo useamman vuoden tuskaillut jatkuvan epämääräisen huonon olon kanssa ja miettinyt monesti että mikä ihme minua oikein vaivaa, miksi olen heti aamusta niin väsynyt, mikä ihme on pielessä, mikä hivenaine tai vitamiini nyt puuttuu? Laitoin vetämättömyyden työn, iän ja pienten lasten mukanaan tuoman aiheuttamaksi. Aina väsynyt. Elo oli usein toimesta toiseen "raahautumista", päivästä selviämistä. Jos oli jotain rasittavampaa hommaa tehtävänä,se piti hoitaa ennen lounasaikaa, koska lounaan jälkeen (puhumattakaan illallisesta!) olo oli entistä vetämättömämpi ja vain vaivoin sain pidettyä itseni hereillä. Joka aterian perästä piti käydä kaapilla etsimässä vielä jotain hyvää.
Jos edellisestä ruokailusta kului liian pitkä aika, pulpahti esiin varsinainen hirviö! Sain vain hammasta purren pidettyä itseni hallinnassa etten olisi ruvennut raivoamaan, mieskin jo tunsi merkit, paras viedä vaimo pikaruokapaikkaan ja vähän äkkiä. Muuten sen tavisvaimon tilalla vieressä istuikin riitaahastava ja kaikkeentyytymätön ärtyisä ja jopa itkuinen raivopää.
Tapanani on mietiskellä asioiden biologista puolta, mutta tähän käytösmalliin en löytänyt mitään järjellistä selitystä. Mitä ihmeen hyötyä evoluutiolle on voinut olla siitä että nälkäisenä muuttuu niin surkeaksi että kutakuinkin lamaantuu ja kykenee korkeintaan anastamaan vieressäolevalta luolaihmiseltä suupalan karvaisesta kourasta? Mistään metsästystä tai keräilyä on siinä olotilassa ihan turha edes miettiä.
Eikun karppaamaan siis. Kokeillaan. Ei tämä olotila ainakaan tästä voi huonota, mietin. Ok, pois kaikki hiilihydraatit eli jauhot, leivät, riisit, pastat, perunat ja muutamat hiilaripitoisimmat juurekset ja vihannekset. Ciao ciao kakkumössö-cappuccino-aamiaiset italialaistyyliin. Sokeri on puhdasta hiilaria eli Moi moi keksit, karkit ja limut. Heippa lounaspaninot, pikapastat ja helpot nuudelipussit. Margariinia ei meille enään osteta. Light-tuotteet ovat pannassa, niistä tulee vain nälkä.
Nyt on lautanen vähintään puolillaan vihannesta ja salaattia, mukana lihaa, kanaa tai kalaa tai juustoja. Paljon oliiviöljyä, huoletta voita ja kermaa tai majoneesia. Oliiveja, manteleita, saksanpähkinöitä. Tuoreita marjoja ja kermavaahtoa! Tuhtia kreikkalaista jugurttia, joko maustettuna kastikkeeena tai marjoilla ja stevialla. Aina välillä muutama pala oikein tummaa suklaata, kahviin laitan oikeaa kermaa.
 |
| Illallisena tänään;Spinaci Filanti, ihana resepti ja mitä sopivin karppaajalle. Resepti seuraa. |
Aivan käsittämätöntä on ollut energian lisääntyminen, olo on kuin duracell-pupulla! Jos pitäisi antaa energia-arviot ennen-jälkeen, luvut olisivat asteikolla yhdestä kymmeneneen
ennen 3
nyt 9.
Vau. Arvatkaa kuinka paljon enemmän saa aikaan kun ei joka aterian jälkeen tarvitse lyyhistyä sängylle tai sohvalle tointumaan?
Hämmästytttävää on ollut myös se ettei kärsi nälkää. Nälän tunne kyllä tulee ihan niinä tuttuina ruoka-aikoina, mutta se on aivan hallittavissa oleva enkä muutu karjuvaksi ameebaksi vaikka lipsahtaisi tunnin tai pari ylikin. Käsittämätöntä. Minustahan on tulossa ihan siedettävä immeinen :)
 |
| Illallisella tänään; Legendaariset Nistin lärpäkkeet, vievät kielen mennessään, karppaat tai et! |
Bonuksena tähän yleiseen mahtavaan oloon on vielä se että olen pudottanut ikäänkuin vahingossa viitisen kiloa. Painan nyt vähemmän kuin yli viisi vuotta sitten, silloin kun eskoisemme odotus alkoi. Vaikkei kiloja olisi pudonnut yhtään jatkaisin joka tapauksesssa, sen verran paremmalta tuntuu tätä nykyä elämisen laatu, mutta onhan se hauskaa kun ei voi enää pitää tietyjä vaatteita kun ne ovat itsestään venyneet kaapissa. Vielä enemmän kuin kiloja tuntuu karisseen senttejä. Karppausekpertit kertovat että lihasmassa kasvaa, rasva häviää. Tuntuu ihan uskottavalta ainakin mitä omaan kroppaan tulee.
En tunne olevani dieetillä, syön herkkuruokia enkä riudu tuskissani. Nälkää ei tällä ruokavaliolla kärsitä. Karppauksessa on olemassa vielä jaottelut tiukkuuden mukaan, ala-ja yläkarpit, ja ne lepsuimmat hyväkarpit. Minä kuulun näihin rentoihin. Joka viikko on yksi ihan luvallinen Repsahdus, vaikkapa pizza tai kourallinen karkkia, viimeksi Burgerkingin suklaadonitsi. En laske kaloreita enkä grammoja, syön juuri sen verran kuin hyvältä tuntuu. Syön ja juon ruokia jotka sisältävät hiilihydraatteja kuten piimää tai vaikkapa nakkeja, mutta silmäisen aina ensin ravintotaulukkoa. Nollalinjalle en lähde mutta ruuat jotka sisältävät melkein yksiomaan hiilihydraatteja jäävät minulta hyllyyn.
En ryhtynytkään hommaan karistaakseni kymmeniä kiloja vaan kokeillakseni josko olo paranisi. Parani. Minulle tämä ei ole dieetti tai laihdutuskuuri vaan ruokakulttuurin muutos. Kummallisinta tässä on se että muutaman viikon kuluttua minun pitää ruveta syömään enemmän jollen halua laihtua liikaa! Joka aterialta nousen tyyytyväisenä ja vatsa sopivasti täynnä. Kaikkeen sitä joutuu. Joudun varmaan uhrautumaan ja syömään silloin tällöin jonkun pullan :D
Niin, siis aloittelijan ja maallikon käsityksen mukaan karppauksen idea on kutakuinkin se että kun tyhjät ja hyödyttömät hiilihydraatit jätetään pois, lakkaa verensokerin ja insuliinierityksen jatkuva ylös-alas-siksakki. Normaaliruokavaliossa nopeiden hiilihydraattien energia varastoituu kehoon rasvaksi ja kun verensokeri tipahtaa alas iskee hirmu nälkä ja himo, on saatava lisää hiilihydraatteja jotka pamauttavat taas arvot taivaisiin. Noidankehä on valmis. Karppiruokavaliossa energia saadaan rasvasta ja proteiineista ja veren sokeriarvot pysyvät tasaisina eikä kirkuva nälkä ole koko ajan vaanimassa. Jos kulutus ylittää ravinnonsaannin, energia lähtee nimenomaan kehossa olevasta rasvasta eikä hilaamalla verensokeria.
Niin ja se luolanainen; ei sillä tullut sitä nälästä lamaantumista koska luolansa ruokakaapissa ei ollut valkoista sokeria eikä edes pastapakettia.
Mies nauroi pari viikkoa tälle dieetilleni. No naurattaahan se jos nainen uittaa salaattinsa oliiviöljyssä, pistelee jopa kermavaahtoa ja pekonia ja väittää laihtuvansa. Sitten mies näki että vaimon housut putoo päältä ja alkoi itse samalle ruokavaliolle. On nyt Roomassa työkomennuksella, mutta webcamilla näkyy hoikistunut ja iloinen oloonsa tyytyväinen heppu. Vyöhön on kuulemma pitänyt tehdä uusia reikiä. Ja sehän naurattaa meitä kaikkia.
Ps. Jos kiinnostuit ihan tosissaan niin käy alan sivuilla , sieltä lòytyy ihmisiä jotka tietävät oikeasti mistä puhuvat. Itsellä on karppiopiskelut vielä pahasti kesken :)
