perjantai 4. maaliskuuta 2011

Pääsiäiskukkoa odotellessa

Viime sunnuintaina meiltä lähti sunnuntailounaalle tällainen pikku venäläisfrouva, hattu on vissiin mukava päässä kun Matilda itse tykkää siitä niin kovin, kaikkia muita naurattaa...
Toppatakki on tämän talven Mayoralin mallistosta,  karvahattu torilöytö. Luonnossa värit sopivat hyvin yhteen, kuvassa toistuvat ihan erisävyisinä.




Eilen illalla kun olin töissä, tuossa kuistilla oli tepsutellut tällainen kaveri! Mies nappasi kuvan kulkijasta. Tämä on yksi niitä harvoja eläimiä jotka viihtyvät niinkin erilaisissa olosuhteissä kuin Suomessa ja täällä Sisiliassa, mutta siilihän taitaakin olla oikea survival-mestari, eikös se ole  muutenkin yksi kauimmin olemassa olleista lajeista. 

Ja tässä sitten kuva toisesta eläimestä, Efelanttihan se siinä kerhon juhliin lähdössä :)


Ja nyt itse otsikon aiheeseen... Rupesin pari viikkoa sitten pohjustelemaan Milon (3,5v) tutista luopumista. Olisi voinut yrittää jo aikaisemmin mutta kun se on kuitenkin ollut käytössä vain kotona ja tilannetta hankaloitti se että pikkusiskolla on kumminkin vielä tutti niin olimme lykäneeet edemmäs. Huomasin kuitenkin että Milolle on kehittynyt mitä luultavimmin tutista johtuen avopurenta ja päätin ryhtyä toimeen. Kehitin stoorin liittyen pääsiäiskukkoon joka perheen perinteen mukaisesti munii pääsiäisyönä suklaamunia sängyn vierelle asetettuun pipoon. Tällä kertaa kukko kuitenkin ottaisi kaikki Milon tutit ja veisi ne pikkuisille tipuilleen ja jättäisi tilalle ne suklaamunat ja ehkä vielä jonkin yllätyksenkin... No Milohan innostui tästä ihan valtavasti ja kun sitä kukon vierailua tivatttiin ihan päivittäin niin meillä on nyt sitten pääsisäinen tänään :D
Eilen nähtiin kaupassa kiva smurffiauto, mutta ei ostettu, sovittiin että pyydetään siltä kukolta. (Oli muuten aika homma salakuljettaa se auto kassalle niin ettei Milo nähnyt sitä ilman että itteä syytettäisiin myymälävarkaudesta!)
Yhdessä mietittiin teksti, minä kirjoitin ja Milo laittoi allekirjoituksen.
Milo otti pari kertaa piposta yhden tutin, imi hetken ja laittoi tutin taas pipoon. Sitten hän nukahti aivan kiltisti ilman tuttia. Saa nähdä mitä huomenna tapahtuu, odotamme jännityksellä! 


1 kommentti:

  1. Upeasti keksitty tarina. Täällä jännityksellä odotetaan, kuinka tutittomuus sujuu. Ja voi mikä möhköfantti <3

    VastaaPoista

Pikkuinenkin viesti ilahduttaa! Minulle ei tarvitse todistaa ettet ole robotti= ei sananavahvistushirviòità :)